Digistrategian ääressä – aina äänessä



Olen lukenut kymmeniä ja satoja kirjoituksia sosiaalisen median käyttötavoista. Verkko on pullollaan mitä parempia analyysejä siitä, että mitä yritysten tulisi tehdä. Olen kirjoitellut myös tänne aiheen ympärillä aika monta kertaa.

Jotkut tahot ovat ostelleet itselleen SoMe-strategioita, mutta viestintästrategia ja digistrategia on tekemättä.. Haiskahtaa aika pahasti rahastukselta. Saati että yrityksen liiketoiminnot olisivat olleet näissä keskusteluissa mukana. Yleensä viestintä tilaa niitä itselleen. Jaettu tieto on menetetty tieto. Yhteistyö on kirosana. Hyvä Suomi.

Mitkä asiat sitten tulisi määritellä? Mitä pitäisi tehdä?

Digistrategia on ennenkaikkea kalenterien katsomista ja resursointia.

Käytä ajastasi 70% sisällöntuotantoon. 10% analytiikan seuraamiseen. 5% muiden toimijoiden seuraamiseen ja 5% sisältösi jakamiseen. Loput 10% käytät keskusteluun, dialogiin.

Ei ole oikotietä onneen. Tämä vaatii aikaa ja työtä.

Sosiaalisen median strategiassa tai digistrategiassa ei tulisi mainita ainuttakaan kanavaa. Jos viestintäkonsultti puhuu kanavavalinnoista, Facebookista, Pinterestistä jne. Heitä hänet ulos. Sisällön jakaminen on 5% ja se on kokonaisuuden kannalta vähäpätöisin asia.

Tärkeintä on olla aktiivinen, tuottava ja läsnä.

Et voi määritellä vuosikelloa ja merkata siihen koska olet Twitterissä tai koska olet LinkedInissä. Ei niin voi toimia. Tai voi, muttei se johda mihinkään. Tuollainen ajattelu on peräisin perinteisen mediatoimiston ajattelusta, joka pohjautuu lehtien ilmestymisaikatauluun. Ei toimi vuonna 2012.




2 thoughts on “Digistrategian ääressä – aina äänessä

  1. Korostaisin vielä digitaalisen markkinoinnin strategian tärkeyden lisäksi sitä, että strategiaa eli kilpailuetua tuovia keinoja haluttuun tavoitteeseen pääsemiseksi ei voida asettaa ennen kuin on määritelty mitä digitaaliselta markkinoinnilta halutaan.
    Digistrategian täytyy ottaa kantaa myös:
    – miten digitaalinen markkinointi tukee yleistä liiketoimintastrategiaa
    – mitä uusia liiketoiminta- tai asiakaspalveluratkaisuja se tarjoaa
    – mitä mittareita sille asetetaan
    – mikä on verkon uniikki arvolupaus
    – mikä on kohderyhmä ja miten se segmentoidaan
    – miten se positoidaan kohdeyleisölle

    Vasta kun on päätetty se, että mitä halutaan tehdä voidaan päättää miten se tehdään. Kuitenkin niitä vuosikelloja ja -aikataulutuksia on niin paljon helpompi tehdä.

    Usein markkinoinnilta puuttuu yleisesti kyky, resurssit ja halu STRATEGISEEN markkinointiin kampanjasta toiseen hyppimisen sijaan. Saattaa myös olla, että markkinointia ei itsessään koeta strateiseksi toiminnoksi, vaan sen tehtävänä on lähinnä myydä ja mainostaa. Tämä on taas kulmahuoneen ongelma.

    1. Moi Janne! Puhut jälleen niin oikeaa asiaa. Kaikki jäljet johtaa liian usein kulmahuoneisiin. Digitalisoitumista ei nähdä kokonaisuutena, jokainen puuhastelee keskenään omia juttujaan eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta. Kaikki lähtee strategiasta ja liiketoiminnan tavoitteista. Tässä on vaan se ongelma että varsinkin SoMea on viestintätoimistot myyneet viestinnälle ja markkinoille, eikä liiketoiminnoille.

Comments are closed.