Kohti hyvää duunia



Kirjoitin varmaankin vuosi sitten aiheesta Employee Lifecycle Management. Eli siitä miten työnantajan tulisi hoitaa mallikkaasti koko työntekijän elinkaari yhtiön palveluksessa.

Uskon, että yrityksestä kertoo enemmän se, mitä tapahtuu kun työntekijä lähtee, kuin miten rekrytointiprosessi sujuu.

Miten voisimme hallinta paremmin sitä hetkeä kun joku päättää lähteä muualle? Varmasti yleisin reaktio on peri suomalainen tapa ajatella että ”parempi meille kun päästiin hänestä eroon”. Uskottelemme itsellemme että perimmäinen syy oli lähtijässä, eikä yhtiössä.

Ei tavallaan haluta edes myöntää että myös työnantajassa voi olla vikaa. Ja kukapa sitä haluaisi ääneen myöntää.

Olemme itse pärjänneet hyvin Great Place to Work – kilpailussa. Viime vuoden sijoitus oli seitsemäs, johon täytyy olla todella tyytyväinen. Jokainen kasvuyritys joka nostaa liikevaihtoa, tekee isoja strategisia päätöksiä ja kehittää omaa tarjontaansa samalla kun henkilökunta pysyy enemmän kuin tyytyväisenä yhtiön toimintaan, on aiheestakin tyytyväinen.

Mistä sitten syntyy hyvä työyhteisiö?

Uskon että kyseessä on aina joukkueen rakentaminen. Yhden ison joukkueen koko yrityksen tasolla, ja toisaalta pienempiä joukkueita tiimi-tasolla. Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja yhdessä oikeiden asioiden tekeminen parantaa viihtymistä niin työssä ja vapaa-ajalla.

Olemme pohjimmiltamme yhteisöjen rakentajia. Meillä ihmisillä on luontainen tarve rakentaa tiimejä, organisaatioita, alueita, valtioita ja uskontoja. Se, että yksilö ei tunne kuuluvansa mihinkään joukkoon, eristää ja katkeroittaa hänet melko nopeasti.

Jokainen joukkue vaatii hyvin erilaisia pelaajia kentälle. Meillä kaikilla tulee olla selkeä vastuualue ja merkitys joukkueessa, jotta osaamme toimia yhteisen tavoitteen eteen. Jokainen tulee myös ymmärtää, että keskikenttäpelaaja ei voi olla samalla joukkueen valmentaja. Yksittäisellä pelaajalla voi olla mielipide siihen miten peliä tulisi pelata mutta silti loppujenlopuksi on vain yksi valmentaja joka tekee päätökset. Pursimies ei siis voi ohjata kapteenin puolesta laivaa, se ei vaan toimi niin pidemmän päälle.

Kapteenin on myös tunnettava joukkueensa. Sen takia tiettyjä toimintoja on vain täysin mahdotonta esimerkiksi ulkoistaa. Jos käskyjä antava taho ei näe päivittäistä sykettä, on mahdotonta antaa sellaisia tulikomentoja jotka tuottavat haluttua tulosta.

Avoimuus

Liian usein kuvitellaan etteivät ihmiset keskustele asioista keskenään. Kun yritetään salata tiettyjä asioita tehdään kuitenkin aina vain hallaa niin itselleen kuin muille työntekijöille, sillä asioilla on aina tapana jossakin kohtaa tulla esille. Ei tarvitse olla ex-ministeri, ymmärtääkseen että ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”.

Avoimuuteen liittyy myös luottamus. Vain kun yhteisössä vallitsee aito luottamus, voidaan asioita tehdä aidosti yhdessä.

Miten sinä voisit yksilönä vaikuttaa oman joukkueesi rakentamiseen? Vaatisiko se täysin mahdottomia temppuja arjessa, vai voisitko pienillä asiolla yhdistää omaa tiimiäsi kohti parempaa?

Suurin osa arjen pienistä eleistä vaikuttaa enemmän kuin yksikään kerran vuodessa tapahtuva spektaakkeli. Välitä, huomioi, kommentoi, anna palautetta, ole rohkea, tee vähän enemmän, auta kaveria..

Janne Gylling


Avainsanat: brändi digistrategia Markkinointi palvelumuotoilu Tarina tavoitteet Viestintä

Lisää kirjoituksia, jos innostuit edellisestä