Verkkopalveluiden muotoilu – Little data käyttöön


Tällä hetkellä saa lukea kymmeniä ja aina kymmeniä määrittelyjä, konsepteja ja suunnitelmia siitä kuinka yritykset ovat ajatelleet kehittää verkkopalveluitaan. Olen suurella hämmästyksellä huomannut, että edelleen todella moni yritys astuu mainosotimistojen some ansaan, ja suurin muutos mitä konseptoinnissa on saatu aikaa keskittyy lähinnä tykkää-nappiin ja faniryhmä feediin.

Ihan oikeasti, viekää minut saunan taakse.

Olen tehnyt 15 vuotta graafista suunnittelua ja tehnyt web-developer hommia melkein saman verran, Itselleni on aina ollut luontevaa suunnitella nettiä ja printtiä. Printissä on se helppous että kunhan jättää 4mm leikkuuvarat, niin millään muulla ei ole oikeastaan väliä. Netissä viilataan pikseleitä iltamyöhään ja voisi sitä välillä kutsua jo pikselin-nussimikseksi. Anteeksi kielenkäyttöni, halusin painottaa asiaa riittävästi. Nyt tuskani helpottaa edes hetkeksi.

Elämme vuotta 2012. Iso osa mainos- ja viestintätoimistoista suunnittelee verkkopalveluita edelleen kuin sitä tehtiin kymmenen vuotta sitten. Piirretään Photoshopilla leiskaa ja ollaan siihen kovin tyytyväisiä. Olen kirjoittanut responsiivisesta lähestymistavasta ja mobile first ajattelusta erikseen, joten en nyt keskity niihin niin paljoa. Sen sanon että sisältöpainotteista ja käyttäjäystävällistä verkkopalvelua saa aikaiseksi responsiivisella work-flowlla aivan käsittämättömän näppärästi.

Tällä hetkellä puhutaan paljon Big datan käytöstä. Haluaisin nyt nostaa esille termin jonka taisin keksiä tänään ihan itse. Little data. Kertokaa toki jos olette jonkun kuulleen käyttävän sitä. Sitä on meillä paljon enemmän käytössä ja hyödynnämme sitä todella huonosti.

Little data mullistaa verkkopalvelumuotoilun täysin.

Mitä se Little data sitten on? Little data koostuu mm. seuraavista asioista.

1. Mistä käyttäjä tulee verkkopalveluun

2. Missä käyttäjä on ollut verkkopalvelussa

3. Mistä lokaatiosta käyttäjä tulee verkkopalveluun

4. Millä päätelaitteella käyttäjä tulee verkkopalveluun

5. Mikä on aika jolloin käyttäjä tulee verkkopalveluun

Näihin asioihin peilaamalla meillä on mahdollisuus tehdä personoitua verkkopalvelua helposti ja yksinkertaisesti. Edellä mainitut asiat ovat mielestäni aika itsestäänselvyyksiä. Ne on helppo tarkistaa ja niiden avulla käyttökokemus parantuu huomattavasti.

Mitä Little data tarkoittaa käytännössä?

Case 1.
Käyttäjä tulee kännykällä yöllä Soneran verkkosivuille.
Tunnistamme seuraavat asiat: Edeltävä osoite on Google ja mobiililaite on Helsingin ydinkeskustassa.

Mitä voimme päätellä?
Jos verkkopalvelu tarjoaisi ensimmäisenä seuraavaa linkkiä: Hukkuiko puhelin – sulje tästä liittymäsi.

Kuinka monen prosentin osuudella osuisimme oikeaan?

Case 2.
Käyttäjä tulee iPadilla sunnuntaina yrityksesi verkkopalveluun. Edeltävä osoite on Monster.fi

Mitä voimme päätellä?
Jos verkkopalvelu tarjoaisi heti etusivulla yrityksenne avoimet työpaikat nostoina, kuinka suurella todennäköisyydellä käyttäjä klikkaisi niitä?

Case 3.
Edellinen käyttäjä tulisi mobiililaitteella sivuillenne lokaatiosta joka on parin kilometrin säteellä toimistostanne. Kello on aamulla 9.32.

Mitä voimme päätellä?
Jos verkkopalvelu tarjoaisi heti yrityksenne osoitetta ja ajo-ohjetta, osuisimmeko oikeaan?

 

Nämä kolme esimerkkiä varmasti aukaisivat ajatusta. Jos pystymme tunnistamaan käyttäjästä yksinkertaisia asioita, voimme tarjota heti oikeaa tietoa. Käytän tästä nimitystä ”tunnistettu kirjautumaton”. Kirjautumisen perusteella tunnistettu antaa meille tietysti käyttötapauksissa hieman erilaisia variaatioita ja historiatiedon hyödyntäminen parantaa entisestään palvelun käytettävyyttä.

Elämme vuotta 2012. Teknisesti verkko mahdollistaa aivan käsittämättömän paljon sellaista jota valtaosa ei vielä ymmärrä hyödyntää.

Haluaisitko kuulla tästä lisää? Tulen kertomaan mielelläni lisää kuinka juuri sinun toimialallasi voisi hyödyntää tämän hetken teknologiaa jotta verkkopalvelunne palvelisi asiakkaitanne paremmin.



Janne Gylling
tiistai 21 elokuun, 2012


tagit
digistrategia digitalisoituminen käyttökokemus muotoilu palvelumuotoilu Personointi responsiivisuus Sisältö Sisältöstrategia verkkoläsnäolo verkkopalvelu