Tämän blogin kirjoituksista käytännössä kaikki käsittelee jollakin tavalla verkkoläsnäoloa, digistrategiaa ja menestymistä sähköisissä kanavissa. Olen kirjoittanut paljon tekstiä, ja osan mielestä silti sanonut melko vähän. Niukkuuden myyminen on yksi tärkeimmistä havainnoista, joita olen tämän blogaamisen aikana huomannut. Mitä vähemmän nyt kirjoitan, sitä enemmän ihmiset tänne tulevat. Internetin longtail toimii, kirjoitukseni alkavat indexoitua Googleen entistä paremmin.
Työkaverini totesi eilen, että kohta kaikissa oppilaitosten opinnäytetöissä refereoidaan tekstejäni, kun niitä on verkossa niin paljon.
Tuo ajatus vaikuttaa jotenkin pelottavalta. Varsinkin kuin muistelen omaa prosessiani päättötyöni parissa. Tarkoitukseni ole kertoa täydelistä totuutta, vaan herätellä ajattelemaan, josko asioita voisi tehdä toisella tavalla ja samalla avata uusia näkökulmia aika perinteisiin asioihin. Ainakin itselleni, kun teen päivittäin töitä kehittäen asiakkaidemme verkkopalveluita, iso osa näistä asioita on arkipäivää. Silti kohtaamme viikottain uusia asiakkaita jotka miettivät isoa osaa verkkoläsnäolon perusteista vasta ensimmäistä kertaa elämässään. Aika monet organisaatiot tekevät verkkouudistuksia kerran viidessä tai kerran kymmenessä vuodessa. Me teemme niitä kuukausittain, viikottain, päivittäin.
Sen jälkeen kun aloin kirjoittamaan blogia, on tullut mileenkiintoisia keskustelua ventovieraiden ihmisten kanssa. Ihmiset joita en ole koskaan tavannut, kommentoivat kirjoituksiani ja haastavat minua omilla ajatuksillaan.
Eräs vanha työkaverini totesi viimeviikolla, kun näimme pitkästä aikaa toisemme, että minulla on aivan erilainen intohimo ja palo työhön, kuin koskaan aikaisemmin. Viihdyn työssäni ja pääsen tekemään projekteja tämän maan kärkiyritysten kanssa. Kuka voisi valittaa tilanteessani?
Digistrategia – Internetin ABC
Sitten asiaan. Kiteytetään tänään hiukan sitä että miten verkko toimii ja miten siellä tulisi toimia.
Lähdetään purkamaan oheista kuvaa vasemmalta oikealle.
Verkossa pyörii asiakkaitasi jotka ovat eri kypsyysasteessa. Kaikilla heillä on lompakossa rahaa, joka ennemmin tai myöhemmin kuuluu sinulle. Kun rakennat verkkopalveluasi (musta ympyrä keskellä), tulee sinun miettiä minkälaista sisältöä haluat tarjota asiakkaillesi, jotta he kiikuttavat lompakkonsa sinulle. Ketä he ovat, mitä he hakevat, miten heitä tulisi palvella, minkälaista sisältöä he kuluttavat ja missä he liikkuvat.
Kun sinulla on sisältöstrategia valmiina, eli tiedät minkälaista sisältöä sinun tulisi tuottaa, käsittelet kaiken sisältösi niin että niissä nousevat avainsanat esille. Avainsanat ovat niitä hakusanoja joilla määrittelemääsi sisältöä etsitään. Eli teet sisällöstäsi sellaista että jokainen hakukone indexoi sen sisällön, kuten sinä haluat.
Kun sitten asiakkaasi saapuu lompakko pullollaan verkkopalveluusi, tulisi sinun määritellä mitä haluat hänen siellä tekevän. Määrittele vaikkapa ensin kolme tärkeintä asiaa joita palvelussa käyvän kävijän tulisi tehdä. Rakenna sisältöpolkuja palveluusi niin että flowt ovat selkeitä ja helppokulkuisia. Jos kukaan ei mene sivuillasi Rekrytointi sivulle, vaikka haluaisit että kävijät täyttävät hakemuksia, voit pohtia että onko sivuilla riittävän selkeä flow joka ohjaa käyttäjän sinne. Miten Rekrytointi sivu näkyy muilla sivuilla ja miten sinne ohjataan.
Kun sitten asiakkaasi on kulkenut jonkun sisältöpolun (funnel) alusta loppuun ja tehnyt haluamasi toimenpiteet (täyttänyt hakemuksen, ottanut yhteyttä, ladannut hinnaston, lukenut artikkelin, tutustunut palveluihisi..). Ja se alkaa toistumaan käytännössä jokaisen kävijän kohdalla, on siinä vaiheessa hyvä alkaa miettimään oikean reunan asioita. Niiden avaaminen yleisellä tasolla, niin että jokainen saisi siitä jotakin irti, ei ole mielekästä. Ymmärrät varmasti listan asiat. Niiden soveltaminen juuri sinun toimialallasi, sinun organisaatiossasi ja toimintaympäristössäsi, käytössä olevilla resurseillasi, vaatii erillistä pohdintaa. Ei kukaan voi antaa valmiita vastauksia, jotka sopivat kaikille.
Nyt oli Netflixin aika
Ihmisten verkkokäyttäytyminen on yksinkertaisuudessaan aika selkeä polku. Se miten kuluttajat, tai eri kuluttajaryhmät ottavat uusia verkkopalveluita tai sähköisen asioinnin palveluita käyttöönsä, onkin sitten eri asia.
Olin vuonna 2008 mukana auttamassa erästä kanadalaista henkilöä avaamaan Suomeen ”Netflixin”. Palvelu oli täydellinen kopio Netflixin ajatuksesta. NettiDVD nimellä lanseerattu palvelu, jossa pystyi kiinteällä kuukausimaksulla vuokraamaan niin monta elokuvaa kuin ehtii katsoa. Silloin ei ollut tietoakaan verkon yli streemaamisesta. Verkkoyhteydet eivät olleet kuluttajilla riittävän nopeita. NettiDVD toimitti siis kaikki elokuvat postin kautta dvd-muodossa, kuten Netflix toimii edelleen myös USA:ssa. Toki sen suosio on romahtunut myös Yhdysvalloissa ja suurin osa Netflixin asiakkaista katsoo elokuvat verkon yli.
Maailma ei ollut vuonna 2008 valmis Netflixiin. Viidessä vuodessa Netflixin rantautuminen Suomeen on tullut mahdolliseksi. Kaikki mikä voi, digitalisoituu. Jakelukanavana verkko on ylivoimainen äänelle ja kuvalle. Tämä kyseinen yrittäjä poistui Suomesta vuoden sisään ja sulki koko palvelun. Se oli bisnestä lähinnä Postille, ei yrittäjälle itselleen.
Se, että koska aika on oikea uudelle palvelulle, sitä ei tiedä kukaan. Nokia teki tabletin ennen Applea, muttei menestynyt. Aika, markkinointi, ekosysteemi ja tilanne ei ollut oikea.
Yrittäminen on riskin ottamista. Oletko sinä valmis ottamaan ja kantamaan sen riskin että kilpailijasi rakentaa paremman verkkopalvelun ja menee ohitsesi 6-0, alle kuukaudessa?
