Hyvää suunnittelua



Mikä on kenenkin mielestä hyvää suunnittelua? Meillä jokaisella on mieltymyksemme ja tyylimme. Kun keskustellaan verkkopalvelujen muotoilusta ja niiden visuaalisesta ilmeestä, ollaan vähän samalla hiekkalaatikoilla kuin vääntäisimme siitä että kenen koti näyttää parhaimmailta. Me jokainen olemme yksilöitä ja meillä jokaisella on omat mieltymyksemme.

Toiset meistä maalaavat kotinsa vain valkoisella ja pitävät huonekalujen määrän minimissä. Toiset suosivat tummia värejä ja tuntevat olonsa kotoisaksi vasta kunnes jokainen nurkka on täytetty tavaralla. Vanhat esineet kirjahyllyn päällä viestivät toisille perinteistä ja muistoista, toiset saavat niistä näppyjä.

Mikä on siis ”hyvää suunnittelua”? Tässä tasan yksi vastaus, tai oikeastaan kysymys joka sinun tulee tehdä itsellesi, kun alat tehdä suunnittelupäätöksiä.

1. Kenelle olet suuntaamassa palveluasi?

Tässä maailmassa on monta ihmistä jotka eivät näe mitään hienoa BMW:n muotoilussa, tai he arvostavat Acerin värikästä PC:tä enemmän kuin alumiinin väristä MacBookkia. Tag Heuerin kellot ovat heidän maailmassa rumia ja painavia, ja Alvar Aalto oli aivan liian yksinkertaisten linjojen mies. Itseasiassa Aallon tuotteet eivät ole menestyneet maailmalla niin hyvin, johtuen siitä että aika moni vertaa niiden muotoja Ikean huonekaluihin, eivätkä ole koskaan kuulletkaan Aallon muista töistä, historiasta ja merkityksestä suomalaiselle muotoilulle. Tarina on siis jäänyt ontoksi, ja kuluttajat vertailevat tuotetta vääriin kilpailijoihin. Mutta ei enempää Arvarista tässä kohtaa..

On siis erilaisia kohderyhmiä. Kirjoitin jo aikaisemmin ”Et ole aina kohderyhmää” -kirjoituksen, jossa käsittelin osin tätä ongelmaa. Jokainen kuluttaja ei arvosta samoja asioita kuin mainostoimistossa istuva ”design ammattilainen”. Historia, tottumukset, perinteet ja kulttuuri ohjaa meidän käyttäytymistä. Jos isäsi ajoi aina saksalaisella autolla, et kehtaa ostaa japanilaista. Jos taas isäsi on ollut kovin tyytyväinen Toyotaansa, on sinullakin suurella todennäköisyydella jokin japanilainen auto allasi. Näin se vaan menee. Toki löytyy poikkeuksia, mutta samaa vertausta voi käyttää siinä että mitä jääkiekkojoukkuetta kannattaa, tai mitä puoluetta äänestää. Aika harvan Vihreitä äänestävän isän lapset äänestävät Perussuomalaisia.

Kulttuuri ja tottumukset siis ohjaavat meitä vahvasti. Täysin musta Samsungin puhelin näyttää monen mielestä synkältä, kun taas värikäs Nokia Lumia voi olla juuri se puhelin jonka haluaa omistaa. Toiset kaipaavat väriä ja haluavat sitä kautta tuoda esille persoonaansa.

On siis tärkeää pohtia että kenelle palveluasi suunnittelet? Olen aina sanonut, että jokainen neukkarissa tehty päätös on tehty sillä parhaalla ammattitaidolla mitä huoneesta löytyy, mutta lopullinen tuomio saadaan vasta kun testataan käyttäjillä.

Itse pidän melko skandinaavisesta, yksinkertaisesta suunnittelusta. Tanskalaisten arkkitehtien suunnittelemat rakennukset, jotka ovat pääosin yksinkertaisia linjoja, mutta joissa jokaisessa on mukana jokin outo ja erilainen yksityiskohta saavat minulta huomiota. (http://www.danielsenarch.com/).

Hyvän suunnittelun keskustelu on siis tavallaan mahdotonta. Me jokainen pidämme tietynlaisista asioista. Eräs ex-kollega sanoi osuvast aikanaan, että ”Paras suunnitelma on se, jonka asiakas ostaa.” Siihen lauseeseen kiteytyy se, mistä tässä oikeasti on kyse. Onhan suunnitteluprosessi kuitenkin työtä. Työtä jolla lyhennämme asuntolainaamme ja maksamme matkustelumme mielenkiintoisiin maihin.

Niin raadollista kuin se onkin, vain laskutettava duuni on pitkässä juoksussa merkityksellistä.

Vain laskuttamalla, meillä jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja parantaa oman suunnittelumme tasoa. On vaikea investoida itseensä, jos ei ole pääomaa. Kuulostaa ehkä hieman kapitalistiselta, mutta näin se vaan on.

Tehdään siis tälläkin viikolla hyviä asioita. Suunnitellaan tästä maailmasta hieman parempi. Panostetaan itseemme, oman tekemisen laatuun ja kehittymiseen.

Janne Gylling


Avainsanat: brändi Graafinen suunnittelu käyttökokemus Markkinointi muotoilu palvelumuotoilu Personointi tavoitteet Viestintä