Käytettävyyden merkitys



Olen tässä juurikin naputellut toimistolla oikein urakalla html5/css3 määrityksiä koskien yhtä isoa suomalaista verkkopalvelua. Visuaalinen ilme on ihan näyttävän näköistä ja monelta osin visuaalisuudessa on wow-factoria.

Ulkoasua on testattu paperi-protolla. Sen tuloksista voi olla montaa mieltä. Se että käyttäjä naputtelee tulostettua A4 paperia kuin verkkosivua, on aika kaukaa haettua. Pöydällä oleva paperi ei koskaan korvaa oikealla päätelaitteella tehtävää testausta.

Oikein harmittaa tehdä projektia tällä tavalla. Onneksi ei ole meillä tehty konseptointi. Aivan kuin visuaalinen ilme olisi se kaikista tärkein asia verkkopalvelussa. Ei Amazonin visulla voiteta kilpailuja, mutta voi pojat, se toimii. Jokaisen elementin sijainti on tarkkaan harkittu ja testattu.

Ulkoasu menettää merkitystään

Ei vuonna 2012 ole verkkopalvelun toimivuudessa enää ulkoasu niin suuressa roolissa. Koko palvelu pitää muotoilla oikein. Sisältösuunnitelma, oikeanlainen rakenne ja strateginen ymmärrys niin liiketoimintojen kuin toimintaympäristön osalta vaikuttaa lopputulokseen enemmä kuin yksikään Photoshopilla piirretty layout kuva.

Sanotaan että verkko visualisoituu, että Pinterest vie verkkoa enemmän kuvien suuntaan. Totta, ainakin osin. Koska sinä löysit jotain oikeasti mielenkiintoista Pinterestin kautta? Veikö löytö sinut ostotapahtumaan? Käytitkö rahaa?

Verkkopalveluiden muotoilussa on kyse liiketoiminnasta. Sisältöt on luotava niin että sisältö indexoituu hakukoneisiin, ja että se on luettavissa millä tahansa päätelaitteella. Käytettävyys on paljon muutakin kuin ulkokuori. Kun sanotaan että ”moni kakku päältä kaunis”, se sopii moneen verkkopalveluun. Sivustoja suunnittelee visualistit ja AD:t, joilla ei ole kaupallista koulutusta, eikä liiketoimintaymmärrystä. Palvelut on koristeltu karkilla, mutta sisältö ja rakenne pelkkää ilmaa.

Käytettävyys on kyllä keskiössä

Jokaisen palvelun tulisi olla lähtökohtaisesti käytettävä, mutta käytettävyyskään ei auta, jos palvelu ei ole tarpeellinen, löydettävä ja koukuttava. Palvelumuotoilu auttaa koko verkkopalvelun rakentamisessa. Jollain tulee olla kokonaiskäsitys projektista, siitä mitä ollaan tekemässä ja mitkä ovat liiketoiminnalliset tavoitteet. Tekninen osaaminen, tai ainakin syvällinen ymmärrys siitä mitä on milläkin tavalla mahdollista toteuttaa, on ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen palvelumuotoilijan tulisi lähtökohtasesti ymmärtää tekniikkaa. Pelkkä sisällöllinen ymmärrys ei riitä.

Meidän on rakennettava parempia palveluita

Rakentamalla toimivia verkkopalveluita, jotka oppivat tarjoamaan oikeanlaista sisältöä oikeassa hetkessä, sekä tunnistamaan käyttäjän tarpeet ilman rekisteröitymistä, auttavat meitä palvelemaan verkossa paremmin. Ja mitä paremmin me pystymme palvelemaan, sitä syvemmän kontaktin voimme synnyttää.

Tee palveluistasi tarpeellisia

Olen aikaisemminkin kehunut Evernotea. Yksinkertainen palvelu, joka tallentaa pilveen muistiinpanosi ja tärkeät tiedostosi. Yksinkertainen idea, helppo käyttää ja koukuttaa hetkessä käyttämään viikottain, päivittäin.

Montako syytä asiakkaallasi on käyttää verkkopalveluasi viikottain? Montako tuntia hän kuluttaa sisältöä sinun ekosysteemissäsi? Olisiko parantamisen varaa? Uskon että olisi.

Janne Gylling


Avainsanat: digistrategia käyttökokemus metelimedia muotoilu palvelumuotoilu Personointi Sisältöstrategia verkkoläsnäolo Viestintä

4 thoughts on “Käytettävyyden merkitys

  1. toi Amazon on hyvä pointti. Se vaan toimii. Yksi asia, mikä siinä toimii, on se, että jos yrittää ehtiä laskea kolmeen, niin jo yhden kohdalla koko sivu on ladattu. Hyvää käytettävyyttä sekin. Ja se, että jos ostaa kameraa, niin se ehdottaa muistikorttia jne.

    1. Amazonin voima on Big data. Aivan järkyttävä määrä tietoa siitä että mikä sinua voisi kiinnostaa sen perusteella mitä haet, ostat tai selaat. Respect.

  2. Olen itse käyttänyt Evernotea vuosia ja siitä on mielestäni tullut aikamoinen bloat-softa. Ehkä parempi esimerkki hyvin muotoillusta verkkopalvelusta olisi Dropbox: selkeä arvolupaus, yksinkertainen käytettävyys ja markkinointikonsepti, joka kannustaa käyttäjät markkinoimaan palvelua.

    Suomalainen teollinen muotoilu on ollut vuosikymmenet maailmanlaajuisesti arvostettua. En näe syytä miksi palvelumuotoilussa ei voida menestyä samalla tavoin. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: empatia-pohjaisesta suunnitteluprosessista, jossa käyttäjän tarpeet sijoitetaan liiketoiminnan tavoitteisiin sopivaksi. Parhaassa tapauksessa muotoiltu palvelu pystytään vielä tuotteistamaan, jolloin sitä on helpompi myydä ja markkinoida 🙂

    1. Moi! Dropbox on itselläni hyvin erilaisessa käytössä kuin Evernote. Evernote korvasi lehtiöt, muistivihkot ja post-it laput. Tallenna ja käytä koska tahansa, millä tahansa. Heitän sinne pdf-tekstejä joita luen työmatkalla puhelimella jne.

      37signalsin Get Real on hyvää luettavaa tuosta käyttäjän ja liiketoimintojen tarpeista. Suosittelen!

Comments are closed.