Käyttöliittymä kadessäsi ja television murros



Pidät sitä päivittäin kädessäsi, ellei taloudessasi lapset määrää mitä kanavaa katsotte. Television kaukosäädin. Tuo tumma muovinen patukka jota näppäilet ohjataksesi televisiota.

Paljonko kaukosäädin on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden tai kahdekymmenen vuoden aikana? Mielestäni ei juurikaan. Pari nappia on tullut lisää joilla voit ohjata kovalevyn tallennusta, jos haluat katsoa ohjelmia myöhemmin.

Minulta löytyy kaksi Samsungin televisiota joissa on tietenkin vielä erilaiset kaukosäätimet, joten pimeässä niiden käyttö on arpapeliä. Eikö äänenvoimakkuus voisi olla aina samassa paikassa?

Voisiko kaukosäätimen päivittää vastaamaan tämän päivän vaatimuksiin? Voisiko kaukosäädin olla älykkäämpi ja parempi?

Minkälainen sitten olisi se täydellinen kaukosäädin?

1. Näppäimien määrä muuttuisi sen mukaan että mitä sillä hetkellä olet tekemässä. Ne nappulat joita käytetään ehkä kerran kymmenessä vuodessa, voisivat olla jonkin valinnan takana. Vähemmän nappuloita, helpompi käyttää.

2. Taustavalo ja pieni led valo. Kun illalla sammuttaa tv:n se on monesti viimeinen valonlähde. Jos kaukosäätimessä olisi pieni valo, voisit sen avulla vielä suunnistaa pimeässä.

3. Indikaattori joka näyttää patterien varauksen. Kaukosäätimen patterit loppuvat harvoin, mutta huomaamatta.

4. Voisit antaa tähtiä ohjelmille, jolloin televisio oppisi minkälaisista ohjelmista pidät. Sen mukaan se voisi suositella kanavaoppaasta mielenkiintoisempia ohjelmia. Varsinkin jos sellainen alkaa silloin kun katsot jotain turhanpäiväistä.

Näillä pienillä ja yksinkertaisille asioilla ainakin minä saisin paremman katselukokemuksen ja yleinen käytettävyys paranisi.

Mutta mikä on sitten se suurin ongelma televisiossa? Nyt MTV3 ja Nelonen valppaana. Ne teidän ohjelmat tulevat aina väärään aikaan tai teiltä
ei tule mitään sellaista jota jaksaisi katsella.

Hommasin jo vuosia sitten AppleTV:n. Se oli minulla lähinnä mediacenter käytössä musiikin osalta, mutta nyt parin viimeisen päivityksen jälkeen saan siitäkin enemmän irti. Voin vuokrata iTunesin kautta elokuvia ja katsella niitä televisiostani. Vuokrahinta on muutaman euron ja maksan sen mielelläni kun minun ei tarvitse liikkua senttiäkään vuokraamisen tai palauttamisen takia. Elisa Viihde ja Soneran vastaavat palvelut ovat käsittääkseni jokseenkin samaa ajatusta, mutta ne ovat kytketty sinun laajakaista-sopimuksen kylkeen.

AppleTV on tavallaan minun maksu-tv. En halua tehdä Canal+:n kanssa mitään kuukausisopimusta, kun en saa mitään takeita siitä että jaksan saati ehdin katsoa kanavaa kuukaudessa riittävästi kattaakseni sen kustannukset. Haluan itse päätää mitä elokuvia katson. Miksei MTV3 vuokraa minulle elokuvia? Voisin maksaa niistä ihan mielelläni 5-10 euroa kappale. Jos ostan DVD:n, niin katson sen ehkä kertaalleen ja sen jälkeen se pölyttyy hyllyssä. Vuokraaminen olisi ekologista ja järkevää.

En ole koskaan innostunut lataamaan elokuvia netistä. Ei sillä että sen toiminnan laittomuus olisi ollut esteenä. En vain ole koskaan innostunut siitä ajatuksesta että artisti tai elokuvayhtiö joutuisi kärsimään minun päätöksistäni. Kuuntelen niin paljon musiikkia, että minulla on useat levyt ihan konkreettisena cd-levynä, mp3 versiona iTunesin kautta ja sen lisäksi maksan Spotifyn kuukausimaksua että voin kunnelle levyä missä tahansa, koska tahansa. Eli maksan levystä jopa kolmeen kertaa. Kyllä, ei siinä ole mitään järkeä.

Kaiken tämän ajatusvirran jälkeen olisi varmasti hyvä tehdä jokin älykäs johtopäätös.

Teollinen muotoilu takkuaa ainakin kaukosäätimien suhteen.

Digitalisoituminen muuttaa meidän mediakulutusta niin, että olemme entistä valmiimpia maksamaan palveluista jos saamme vaikuttaa sisältöön.

Personoitu sisältö jatkaa voittokulkuaan. Älä tuota sisältöä vähän kaikille, vaan rajaa kohderyhmät entistä kapeammiksi. Palveluiden sähköistyminen mahdollistaisi, että me jokainen rakentaisimme oman kanavan jotka katsomme.

Nykyiset tavat rakentaa kanavapaketteja on keksitty kymmeniä vuosia sitten. Nyt olisi aika muuttua.

Janne Gylling


Avainsanat: digitalisoituminen käyttökokemus muotoilu muutos palvelumuotoilu Personointi Sisältö