Paljon on virrannut vettä, niin Tammerkoskessa kuin Aurajoessa, sinä aikana kun sisältöstrategiasta on puhuttu ja paasattu. Toisena vähän vastaavana trendisanana on tietysti sisältövetoinen verkkokauppa. Molemmista aiheista on pidetty puheita ja paasattu kirjoituksissa. Silti molemmissa on kyse aika yksinkertaisesta asiasta.
Mitä enemmän tuotat mielenkiintoista sisältöä, sitä helpommin asiakkaasi sinut löytävät ja palaavat uudestaan luoksesi.
En ole löytänyt tästä aiheesta vielä kovinkaan montaa kirjoitusta, joten koitan pureutua lyhyesti aiheeseen. Mitä siis voisimme hyödyntää sisältöjä myös kivijalassa?
Kentällinen sisältöjä
Olin rakentamassa salibandyjoukkue Classicin markkinointia jokunen vuosi sitten. Sparrasimme liigaseuraa siitä miltä sen pitäisi näyttää ja tuntua. Urheilussa on vähän samoja ongelmia kuin retail-markkinassa – tuote ei oikein kiinnosta ja kulutat sitä ennemmin verkon kautta. Me täällä Suomessa kuvittelemme olevamme urheilukansaa, seuraamme heti aktiivisesti Rukajärveä Twitterissä kun hän voittaa olympialaisissa mitalin, mutta emme vaivaudu katsomaan yhtäkään talviurheilulajia paikan päällä koko talven aikana. Koska viimeksi olit katsomassa hiihtoa?
Ongelmia on siis tuotteen ympärillä monellakin saralla. Classicin kanssa asiaa ratkottiin rakentamalla ottelutapahtumasta mielenkiintoisempi tuote. Sellainen joka vetää ihmisiä paikalle yhä uudestaa ja uudestaan. Taitaa olla Classicin yleisömäärät edelleen otteluissa koko salibandyliigan huipputasoa.
No entäs se kivijalka?
Miksi minä ostaisin esimerkiksi vaatteita ennemmin Kampin myymälöistä kuin verkosta? Mitä lisäarvoa tiskin takana notkuva elämäänsä kyllästynyt teini voisi minulle tarjota? Miksi raahautuisin kuluttamaan aikaani myymälään?
Kyse on täysin samasta asiasta kuin musiikki- ja viihdealalla. Meillä jokaisella on mahdollisuus jäädä kotiin kuuntelemaan Spotifystä musiikkia, tai sitten ostaa lippu orkesterin keikalle. Se lisäarvo jonka esiintyjä tuottaa täpötäydelle Tavastian yleisölle, saa heidät tulemaan sinne aina uudestaan.
Miksei siis kivijalassa käynti ole ollut elämys enää pitkään aikaan? Miksi ostaminen arkipäiväistyi ja muuttui tylsäksi? Miten iPad kädessä sohvan nurkassa shoppailu muuttui mielenkiintoisemmaksi kuin ajan viettäminen brändien keskellä ammattilaisen avustamana?
Kivijalkamyymälät ovat itse muuttaneet itsensä näyteikkunoiksi. Kun katsotaan vaatekauppaa vuonna 2014, se ei erotu vuoden 1985 vastaavasta mitenkään. Liikkeet eivät ole pystyneet millään tavalla tekemään itsestään mielenkiintoisia. Miksi?
Mitä siellä voisi ja pitäisi tehdä?
Liikkeiden tulisi alkaa tarjota asiakkailleen elämyksiä. Yksilöllisempää palvelua yhdistettynä koko liikkeen muuhun asiakaskuntaan. Haluamme olla osa yhteisöjä, porukoita, tiimejä, joukkueita.. Miksei vaatekauppa voisi olla yhtenä päivänä viikossa auki vain kanta-asiakkaille ja tarjota liikkeen sisällä jotain sellaisia palveluita joihin verkkokauppa ei koskaan pysty? Pukeutumisneuvontaa, suunnittelijoiden läsnäoloa tai vaikkapa aloittelevien bändien akustisia keikkoja. Yhdessäoloa, verkostoitumista, ostamisen helppoutta, vinkkejä..
Pitäisi ymmärtää että brändi on monipuolinen tapa saada raha vaihtamaan omistajaa. Oheismyynti on pitänyt viihdeteollisuuden pinnalla jo useamman vuoden. Musiikkiin, peleihin ja elokuviin liittyvä oheismyynti on varmistanut katerakennetta sellaisena että musiikillakin voi elää tässä maassa. Mitä muuta Makia voisi myydä kuluttajille kuin paitoja ja takkeja? Voisiko Seppälä vetää stadikan täyteen tarjoamalla elämyksiä kohderyhmälleen?
Lopuksi
Rakennamme muutosta aina vanhan päälle. Korjaamme rikkinäisiä, kun pitäisi uskaltaa heittää pois ja ottaa uutta tilalle. Ajattelumallit ja liiketoimintamallit voidaan rakentaa täysin uudestaan, helposti ja kustannustehokkaasti.
Mikä on sinun brändisi seuraava hitti?
