Kirjoitin aikanaan ammattikorkeakoulun päättötyöni aiheesta Viestinnän digitalisoituminen. Silloin elettiin 2000-luvun vaihdetta ja pääpaino oli kirjoituksessa lähinnä mobiilimaailman ja sähköpostin käytöstä viestintävälineenä.
Tässä on nyt eletty yli kymmenen vuotta siitä hetkestä. Digitalisoituminen on avannut koko maailman meidän ulottuville. Se tiedon valtatie, josta puhuttiin 90-luvun lopussa, on realisoitunut täydellisesti ja mahdolistaa reaaliaikaista kommunikaatiota koska tahansa, missä tahansa.
Itse olin kesällä yhteydessä Facebookin kautta erääseen amerikkalaiseen graafikkoon, jota en ole koskaan tavannut, mutta olen seurannut hänen tekemisiään verkossa jo useamman vuoden ajan. Tällainen kommunikaatio ei olisi ollut 15 vuotta sitten käytännössä mitenkään mahdollista. Nyt kävin hänen kanssaan chat keskustelua, suoraa omasta olohuoneesta käsin, iPadin ruudulta.
Palveluiden sähköistyminen ja kommunikaation avautuminen on mahdollistanut täysin uusia liiketoimintamalleja.
Pystyt käytännössä ostamaan verkosta kaiken mitä elämäsi aikana tarvitse ja saat sen tarvittaessa kotiovelle kannettuna.
Miten sitten markkinointi muuttuu tässä muuttuvassa maailmassa?
Verkkoläsnäolon merkitys kasvaa entistä enemmän. Jos kerta ihminen voi ostaa kaiken tarvitsemansa verkosta, on sinun palvelusi ja tuotteesi oltava saatavilla 24/7. Mutta mitä se läsnäolo sitten tarkoittaa käytännössä?
1. Yritysten on määriteltävä ne hetket jolloin heidän asiakkaansa tulisi kohdata yritys.
2. Yritysten tulisi tuottaa sellaista orgaanista sisältöä verkkoon, jotta heidät löydetään oikealla hetkellä.
3. Yritysten tulisi organisoitua niin että sisällöntuontato on luontevaa ja jatkuvaa
Mitä nuo kolme edellä mainittua asiaa tarkoittavat sitten reaalimailmassa?
Jokainen yrityksen pitäisi ymmärtää miten heidän palveluita haetaan ja kuinka aikaisessa vaiheessa heidät halutaan löytää. Jos käytetään esimerkkinä vaikkapa sykemittarin ostamista. Jos Suunto löytyy siinä kohtaa kun kuluttaja Googlettaa jotakin tiettyä heidän malliaan, hän on käytännössä ja tehnyt ostopäätöksen ja etsii ostopaikkaa ja vertailee hintaa. Siinä hetkessä valta ja voima on verkkokaupoilla. He voivat suositella vastaavia merkkejä tai tarjota kuluttajien kommentteja tuotteesta. Näiden perusteella ostopäätös voi vielä helposti kääntyä Garminiin tai Polariin.
Entä jos ajatellaan kuluttajan tarpeita hieman taaksepäin. Mitä on tapahtunut ennen päätöstä ostaa sykemittari? Hän on lukenut verkosta tietoa painonpudotuksesta, terveellisestä elämästä tai tehokkaammasta treenaamisesta, jonka oikealla sykealueella harjoittelu tarjoaa. Kuinka moni sukemittarivalmistaja tarjoaa tietoa tässä vaiheessa? Vaiheessa jossa voimme vielä vaikuttaa ostopäätökseen kun kuluttajalla ei ole päätettynä mitään tiettyä valmistajaa. Mieti siis niitä termejä joilla voit saada etumatkaa. Alkaako Tunturi pyörän ostaminen sillä että etsitään polville sopivaa liikuntamuotoa. Kuinka monta talopakettivalmistajaa löydät hakusanalla rakennuslupa? Googlen orgaaninen haku ei löydä sanalla ripsiväri edes Lumenen verkkosivustoa ensimmäiselle sivulle. Onko siis verkkosivujen sisältö oikein suunniteltua? Olisiko vielä vähän parantamisen varaa..
Meidän tulisi tuottaa organisoidusti sisältöä joka indexoituu verkkoon oikein. Olen nyt kirjoittanut kolmessa kuukaudessa yli 60 kirjoitusta blogiini ja olen saanut huomata että sivuni alkaa hitaasti indexoitua Googleen niin että minut löytää niillä termeillä joilla tähän asti olen halunnutkin. Sisältö on kuningas. Mitä enemmän tuotat oikeanlaista sisältöä verkkoon, sitä paremmin sinut löydetään. Yritysten tulisi organisoitua niin että sisällöntuontanto olisi osa päivittäistä tekemistä. Jokainen sisältö jota tuotamme voi olla verkkoläsnäolon kannalta tärkeää.
Tänään uutisoitiin että Helsingissä oli veden saannin katkeaminen 30min päässä, kunnes vika saatiin korjattua. Mahdollinen ongelma oli ollut tiedossa kuitenkin jo useita tunteja. Olisiko tässä kohtaa vesilaitos voinut hoitaa asian paremmin? Mitään ongelmaa ei siis aiheutunut koko päivänä asiakkaille, mutta niin tästäkin tapahtumasta jäi asukkaille niin sanotusti huono maku suuhun. Huono tai vajavainen viestintä on aina huono asia. Yhtäkään yritystä ei ole syytetty koskaan siitä että he viestisivät liikaa.
Markkinointiviestintä on siis murroksessa. Meillä on rajattomat mahdollisuudet viestiä ja olla löydettävissä, mutta yritykset eivät hyödynnä tätä mahdollisuutta. Fazer löytyy Googlettamalla jopa keliakia hakusanaa, mutta Lumene häviää ripsiväri hakusanan muille. Niin, kun sairastaa keliakiaa ei voi syödä sellaista sulkaata jossa on käytetty kotimaista viljaa.
Muutos on käynnissä. Kirjoittelen syksyn aikana lisää siitä miten näen tämän muutoksen ja miten yritysten tulisi siihen suhtautua. Jos haluat vastauksia jo nyt, ollaan yhteydessä.
