Meninpä sitten pyytämään perjantaina taas #vierasotsikko vinkkejä. Sitä saa mitä tilaa ja ehkä seuraavan kerran kyselen otsikoita vaikka alkuviikosta keskellä arkea. Sen verran mielenkiintoisia otsikoita nimittäin Twitterin kautta saapui.
Lupasin kirjoittaa kolmesta parhaasta otsikosta, mutta niputin kaikki kuusi otsikkoa niin että niistä tulee yhteensä kolme kirjoitusta. Tässä ensimmäinen.
Kirjoittelin joskus aikaisemmin siitä kuinka nykyaikana tuntuu hassulta erotella online ja offline elämää. Nuoriso on käytännössä 24/7 verkossa tavoitettavissa, joten miksi turhaa erotella näitä kahta. Digitaalisuus on niin selkeä osa meidän elämäämme, että digitaaliset palvelut ja niiden käyttö tuntuvat yhtä luonnolliselta asialta kuin hengittäminen.
Kun Apple Watch lanseerattiin alkuviikosta, yhtenä toimintona hehkutettiin mahdollisuutta lähettää oma sydämen syke toisen kelloon siten että kuvakkeessa näkee sykkeen ja anturit antavat sykäykset käyttäjän ranteeseen. Pyritään siis luomaan digitaalinen kosketus ja virtuaalinen läheisyys.
Mielestäni digitalisaatiossa on monessakin kohtaa kyse vain luontaisesta muutoksesta, mutta kuvittelemme että meidän perimätiedossa saamamme käyttäytymismallit muuttuisivat jotenkin yhtä nopeasti kuin trendit. Samaan aikaan kun teknologiatalot luovat sähköistä virtuaalikosketusta, me ihmiset kaipaamme entistä enemmän konkreettista ja aitoa kosketusta.
Tekstiviestin merkitys kommunikaatiovälineenä ja huomionosoituksena on kokenut inflaatiota sen keksimisestä lähtien. Arvostamme kaiken tämän digitaalisen ajan keskellä aitoja tunteita, konkreettisia asioita ja toimenpiteitä joista huomaamme että vuoksemme on nähty vaivaa. Käytin esimerkkinä pahvista joulukorttia joka on itse askarreltu verrattuna tekstiviestiin josta näkee että se sama viesti on lähtetty jouluaamuna kaikille tutuille.
Heti kaikki mulle nyt
Annina mietti että miten kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan rakkauselämässä. Sastamalan Dr. Phil tuskin tähän tietää täydellistä vastausta, mutta jos yhdistetään otsikoiden asiat ristiin, voisimme kuvitella että digitaaliset suosittelupalvelut joissa ihmisten profiilit seulotaan ja yhdistetään tiettyjen arvojen perusteella voisi olla jonkinlainen ratkaisu. Toisaalta itse uskon, että kukaan meistä ei pysty ennakolta sanomaa minkälainen on meidän ihanne puoliso. Perustamme käsityksemme siitä ihanteesta vallalla olevien trendienkin pohjalta, joten pohjimmiltaan valehtelemme itsellemme.
Olemme lähtökohtaisesti melko tyytymättömiä ihmisinä. Se mitä meillä on, sitä emme osaa riittävästi arvostaa ja toisaalta kaipaamme aina jotakin muuta mitä jo omistamme. Ehkä meidän luontainen tarve saavuttaa ja saada enemmän on se draiveri joka ohjaa meidät aamuisin töihin ja kerran kuussa maksamaan asuntolainaa.
Kysynnän ja tarjonnan laki on toisaalta yksinkertainen. Kunhan omat odotukset ovat realistiset, olemme aidosti rehellisiä itsellemme ja teemme valintoja vain itsemme emmekä muiden takia – voi lopputuloksena olla pidempiaikainen ja jopa se oikea valinta.
Elämän suurena tarkoituksena on ottaa tästä yhdestä kerrasta kaikki mahdollinen irti. Meillä jokaisella on oikeus tehdä tästä kerrasta ainutlaatuinen.
Kiitos otsikoista:
Rakkauden digitalisoituminen @BlueIceAnn
Miten saa kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan, rakkauselämässä @AnninaHaarala
