Reagointinopeus kasvaa



Luin aamulla Aamulehteä. Yhtenä aineena oli Danske Bankin Suomen viestintäjohtajan haastattelu. Suomalaiset asiakkaat eivät ymmärrä mitä uudet televisiossakin kovasti mainostetut New Normal ja New Standards oikein tarkoittaa.

Ja kun luki haastattelun, ei heillä itselläkään ollut selkeää kuvaa siitä että mitä ne tarkoittavat. Tuntui oudolta lukea tuollaista. Kyllähän yrityksellä itsellään tulisi olla selkeä käsitys siitä että mitä yritämme viestiä. Jos viestintäjohtaja ei ymmärrä viestiä, niin voidaanko odottaa että yksittäinen kassaneiti ymmärtää asian, tai osaa selittää asian sitä kysyvälle asiakkaalle.

Ollaan aika syvässä suossa, sanoisin.

Hyppäsin aamujunaan, suunta kohti Helsinkiä. Ajattelin että annetaan tanskalaispankille mahdollisuus. Kävin katsomassa heidän verkkosivujaan, odottaen että viestintä olisi sielläkin yhtä vaikeaa ja ontuvaa. Yllätys oli suuri, kun huomasin että he kertomat nyt sivuillaan selkeästi mitä nuo kaksi asiaa tarkoittaa, ihan selkeästi suomeksi selitettynä. Olipa siellä jopa pieni landinpage jossa asiaa avattiin selkeästi.

Mitä on siis tapahtunut haastattelun antamisen ja tämän aamun välillä? Aika paljon, sanoisin. Kun viestintäjohtaja on itsekin ymmärtänyt ongelman, on sitä lähdetty heti korjaamaan. En osaa sanoa, olisi verkossa olevat asiat siellä alkuviikosta, mutta nyt ne ainakin palvelevat meitä suomalaisia ihan nätisti. Ymmärrämme mitä meille yritetään sanoa. Hyvä niin. Sampo Pankki teki ihan hauskanoloista mainontaa monta vuotta, olisi harmi jos se kaikki hyvä meininkin nyt kuolee nimen myötä. Ehkä niin tulee käymään, toivotaan että ei.

On niitä ongelmia muillakin.

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyivät. Tai niin ainakin televisiossa sanottiin. Verkossa ei ollut samaan aikaan kuin linkit Lähivakuutuksen ja Tapiolan olemassaoleville verkkosivuille. Fuusio tuntui aika kaukaiselta ajatukselta. Ollaan yhtä ja samaa, mutta ei sitten ollakkaan.

Sain huomata etten ollut yksin. Jos tänään käy katsomassa samaa verkkosivustoa, siellä sentään jo kerrotaan että fuusio tulee kestämään kaksi vuotta. Pikalinkit ovat muttaneet muotoaan ja asioihin löytyy looginen selitys. Fiilis on heti parempi. Jotain hyvää on varmasti tulossa..

Vakuutusyhtiö IF mainostaa kovasti televisiossa niitä laulavia tyyppejä. Don´t you worry about a thing.. ja niin edelleen. Vasta viikkojen ja kuukausien jälkeen heidän verkkosivuillaan on edes kuva siitä orkesterista. Palvelukokemus joka käynnistyy televisiospotista, on katkennut heti verkkopalveluun tultaessa. Eli se fiilis joka on luotu televisossa, ei jatku verkossa. Ei hyvä.

Mitä sitten ei tehdä?

Paljon olisi vielä korjattavaa. Ehkä suurin ongelma on se, ettei kukaan valvo kokonaisuutta. Asiat pirstaloituu ja synergiaedut katoavat. Pienistä asioista kasvaa kuitenkin valtava virta, jos niin halutaan.

Kirjoitin pari päivää sitten Twitteriin #sonera hashtagilla. Vielä samana päivänä heidän verkkopuolen henkilönsä kävi katsomassa LinkedIn profiiliani. Tavallaan pelottavaa, mutta tavallaan turvallista. Nyt tiedän että he oikeasti seuraavat mitä heistä kirjoitetaan verkossa. Jos ei osallistu, ei voi vaikuttaa.

Valio tuntuu olevan myös hereillä. Ainakin osin. Arla Ingman alkoi seurata minua Twitteirssä kun kirjoitin pari asiaa Valiosta. Verkko kiristyy.

Olisiko tämä viikko nyt oivallinen aika vähän pysähtyä ja miettiä omaa verkkolänsäoloasi. Pyydä minut käymään. En juo kahvia.

Janne Gylling


Avainsanat: brändi digistrategia digitalisoituminen käyttökokemus Markkinointi metelimedia muutos palvelumuotoilu Sisältöstrategia verkkoläsnäolo Viestintä