Sen seitsemän tapaa



Asiantuntijuuden ja tunnettuuden kerääminen tavoitekohderyhmässä ottaa aikaa. Jotta yrityksesi, brändisi tai tuotteesi nousee arvoasteikolla, on sinun tehtävä selkeä suunnitelma ja noudatettava sitä. Ohessa seitsemän vinkkiä joiden avulla pysyt kilpailijoiden edellä ja saat ohjattua asiakkaasi luoksesi.

1. Edelläkävijyyden kulttuuri

Rakentamalla organisaation toimintamallit ja käytännöt tukemaan edelläkävijyyden kulttuuria, luot ilmapiirin jossa tieto, käytännöt ja sisällöt kulkevat läpi koko organisaation. Mistä sitten edelläkävijyys syntyy ja miten edelläkävijyys mahdollistetaan? Keskiössä on mahdollistaminen. Miten mahdollistat ja tuet sitä että työntekijöillä on aikaa tutustua toimialan uusiin tuuliin, trendeihin ja esimerkkeihin? Miten varaat sellaista aikaa päivästä, viikosta tai kuukaudesta?

Edelläkävijäksi tullaan aika harvoin yhdessä yössä. Se vaatii suunnittelua, organisoitumista ja pitkäaikaista sitoutumista.

2. Tuota sisältöä myös muihin verkostoihin

Vain yhdellä vavalla tulee harvoin paljon kalaa. Rakentamalla vahvan oman verkkoläsnäolon omaan domainiin, luot perustan jonka päälle rakentaa lisää. Tuottamalla hyviä sisältöjä myös muualle, ohjaat kävijöitä myös kohti omaa sisältökeskustasi. Miksi ihmiset käyvät vierasbloggaamassa tai yritykset ostavat rahalla sponsoroituja blogipaikkoja valtamedian palveluista?

Jopa kirjoittamalla kommentin johonkin suosittuu blogiin, saat ohjattua kävijöitä omaan blogiisi.

3. Kasvata puolestapuhujia

Yhteisöllisyydestä on puhuttu jo pitkään. Kerää ensin oman organisaation sisältä ryhmä joka jakaa aktiivisesti sisältöjäsi. Sen jälkeen ala kasvattamaan heimoa johon kuuluu ihmisiä niin asiakkaistasi kuin muista sidosryhmistäsi. Antamalla mahdollisuuden tuottaa sisältöä sinun kanavaasi, he tottuvat jakamaan myös muita sisältöjäsi.

Kuuntelemme mielummin ihmisiä kuin yrityksiä. Persoonat siis rohkeasti esiin ja rohkeutta päästää heidät ääneen.

4. Tuota jaettavaa sisältöä

Minkälainen on hyvä sisältö? Suosittelen kysymään sitä ensin omalta henklökunnalta, jotta he alkavat jakamaan. Ja seuraavaksi haastattelet asiakkaitasi, että minkälaista sisältöä he haluaisivat lukea ja jakaa. Arvuuttelu neukkarissa ei johda oikeastaan mihinkään. Analytiikka antaa myös hyvää tukea siitä, että minkälaisia juttuja historiaan peilaten on jaettu.

Sisällön tulisi olla helposti jaettavaa. Sisältö tulisi olla sellaisessa muodossa, että sen jakaminen ja kuluttaminen onnistuu oikeastaan millä tahansa laitteella.

5. Inhimillistä brändisi

Jokainen yritys kaipaa kasvoja. En tarkoita, että tulisi aloittaa valtava henkilöbrändäykseen keskittyvä projekti, vaan sitä että kaikessa kohtaamisessa viestisi tulisi olla uskottava, persoonallinen ja inhimillinen. Tunnistamme kyllä, jos saamamme kielteinen rekrytointipäätös on automatisoitu.

Ihmiset pienet rosot tekevät hänestä mielenkiintoisen. Liian täydellinen kuori ei kiinnosta, eikä herätä mitään tunteita. Olen käyttänyt aikaisemminkin esimerkkinä MailChimpin tapaa kommunikoida asioista –  aidon tuntuista, erilaista, muistettavaa ja eroaa massasta. Pieni apina voi kommunikoida myös helpommin virhetilanteissa.

6. Kuuntele ja opi

Mitä kuunteleminen oikeastaan tarkoittaa? Se ei ainakaan tarkoita sitä, että pitäisi olla täysin hiljaa. Mielestäni hyvän kuuntelijan tunnistaa siitä, että hän reagoi ja osallistuu keskusteluun. Jos pieni lapsi harjoittelee lukemista marsulle, ei marsu kuuntele eikä se opi kuulemastaan.

Kannattaa myös kunnella aktiivisesti mitä oman toimialan ulkopuolella tapahtuu. Moni menestyskonsepti on kuitenkin vain tietyn toimintatavan tuomista toiselle markkinalle.

7. Testaa rohkeasti ja löydä uusia verkostoja

Aina kannattaa kokeilla. Fail fast on monella tavalla hyvä mantra. Kun kokeilee rohkeasti uusia asioita, niin ettei rakastu jokaiseen uuteen juuttuun vaan uskaltaa myös päästää irti huonoista kokemuksista, saa testailtua ketterästi uusia toimintatapoja, kanavia, verkostoja ja kontakteja.

Entä jos tänään jakaisin tämän jutun johonkin täysin uuteen ryhmään? Vaikuttaisiko se lukukertoihin?

Lopuksi

Missään asiassa ei ole yhtä totuutta. Rohkeasti siis kokeilemaan, epäonnistumaan ja kokeilemaan uudestaan.

 

 

 

 

Janne Gylling


Avainsanat: brändi digistrategia luovuus Markkinointi muotoilu palvelumuotoilu Personointi Sisältö sosiaalinen media tavoitteet verkkoläsnäolo Viestintä

Lisää kirjoituksia, jos innostuit edellisestä