Sisältösuunnittelu verkkopalvelussa



Kävin eilen mielenkiintoista keskustelua siitä, että mikä on verkkopalvelun sisällössä eri asioiden painoarvo.

Olen paasannut niin paljon personoinnista ja siitä että meidän tulee tunnistaa käyttäjämme jotta voimme tarjota heille oikeaa ja mielenkiintoista sisältöä. Olen painottanut tätä niin paljon että osa voisi ymmärtää asian jopa niin että perinteisellä viestinnällä ei ole enää roolia verkkopalvelun sisältösuunnittelussa.

Viestintä on, mitä suurimmassa määrin, markkinointia. Viestinnässä on tarkoitus tuoda meidän mielestä tärkeitä asioita ihmisten mieleen.

Sanoisin, että personointi ja käyttäjäryhmien ymmärtämisen kautta tuleva sisältösuunnittelu on kokonaisverkkopalvelusta noin puolet. Tällä hetkellä se suomalaisilla kotisivuilla nolla. Ehkä sen takia olen nostanut sitä niin suureen rooliin. Toki meillä tulee olla myös asiaa, jota käyttäjät eivät välttämättä tule etsimään, mutta jota haluamme heille näyttää. Kyse onkin sitten siitä että millä tavalla tuomme sellaista sisältöä esille.

Oikein tehty sisältösuunnittelu ja rakennesuunnittelu on verkkopalvelun muotoilussa ensiarvoisen tärkeää. Aivan kuten arkkitehti suunnittelee taloon ne toiminnot joita eniten käytetään yleensä keskeisemmille paikoille. Kun tunnemme asiakkaan joka palvelua käyttää ja pystymme todentamaan että mitkä ovat ne käytetyimmät toiminnot, on sitten sisustussuunnittelijan tehtävä ottaa annetusta tilasta kaikki irti ja hyödyntää omaa ammattitaitoaan jotta kokonaisuus on harmooninen. Sisustussuunnitteliijan virkaa tietenkin hoitaa osaava web-suunnittelija tai AD.

Silti täytyy muistaa, että yhtäkään rakennusta ei voi suunnitella jollei tunne rakennustapoja. Pitää ymmärtää mikä on mahdollista ja missä loppuu jo rakenteiden kantavuus. Palvelussa tulisi viihtyä ja sen käytöstä tulisi nauttia. Tuskin kukaan voi väittää että pari vuotta sitten ollutta VR:n verkkokauppaa olisi ollut nautinnollista käyttää. Käyttökokemus oli jossain painajaisen ja keskitysleirin rajamailla.

Kun ymmärrämme että kenelle palvelua rakennamme. Kun ymmärrämme omat tavoitteemme palvelun suhteen. Niin voimme rakentaa kotisivujen sijaan elämyksiä, kokemuksia ja todellisia verkkoläsnäoloja.

Olen ollut aina sitä mieltä, että verkossa ei ole yhtään sellaista palvelua jossa tylsyydellä päästäisiin parempaan käyttökokemukseen. Virastot ja ministeriöt pystyisivät rakentamaan verkkomielikuvaansa tälle vuosituhannelle aivan yhtä helposti kuin suuret suomalaiset kuluttajabrändit. Älä koskaan aliarvioi loppukäyttäjää tai omaa brändiäsi.

Väitän että jokaisen kirjaston verkkopalveluiden tulisi olla huomattavasti modernimpia kuin ne tällä hetkellä ovat. Koska viimeksi koit elämyksiä KELA:n tai Työvoimatoimiston verkkopalvelussa? Koska viimeksi näit edes Särkänniemen verkkosivustolla jotain sellaista joka sai sinut samaan tunnelmaan kuin käynti huvipuistossa kirkkaana kesäpäivänä?

Kansalaiset, vielä on tehtävää.

Janne Gylling


Avainsanat: digistrategia käyttökokemus Markkinointi palvelumuotoilu Sisältöstrategia verkkoläsnäolo Viestintä