Kirjoittaessani otsikkoa, aloin miettimään että onko niitä edes muunlaisia. Kaikki palvelumme ovat suunniteltu loppukäyttäjille, mutta viisaus piileekin siinä kuinka me pystymme ottamaan huomioon loppukäyttäjien oikeat tarpeet.
Käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluprosessiin voi olla raskasta ja epämiellyttävää.
Tietääkö loppukäyttäjä edes oikeasti mitä hän haluaa? Entä jos olemme luomassa jotain täysin uutta palvelua. Eihän heillä voi edes silloin olla tietoa palvelun mahdollisuuksista ja tarpeista tai omista käyttöhaluistaan.
Entä jos unohdamme loppukäyttäjän kokonaan.
Mitä me oikeastaan menetämme? Missä kohtaa menee se raja, että yli kymmenen vuoden kokemus tuo jo itsessään riittävän kompetenssin suunnittelulle. Vaikka kaikki maailman viisaus pakattaisiin yhteen isoon neukkariin, emme silti pysty varmasti tietämään miten suuri massa, tai meidän segmentoimamme käyttäjäryhmä todellisuudessa käyttäytyy.
Entä jos toisimme palvelumme oikeasti jo beta vaiheessa käyttöön ja keräisimme sitä kautta kokemuksia ja ehdotuksia loppukäyttäjiltä. Kuinka monta suomalaista verkkopalvelua on oikeasti uskaltanut tehdä niin?
