Loppukesästä 2013 aloitin juoksemaan. Olen aina vihannut juoksemista, tai ehkä vihaaminen on vähän liian raju ilmaus. Juoksin juniorina Ratinan kentällä piirinmestaruuskisoissa 1000m:n juoksun viimeisenä maaliin. Silloin ajattelin että muut lajit voisivat olla enemmän minun juttuni.
Kun aloitin juoksemaan, tein melko lyhyttä lenkkiä. Kunhan edes jaksoi juosta 20min putkeen, olin jo tyytyväinen. Parin kilometrin hölkät alkoivat kulkea ja parin kuukauden jälkeen kävin juoksemassa ensimmäisen kerran yli 10km kerralla.
Totumme juoksemaan tiettyä lenkkiä ja opetamme kehomme tekemään samaa asiaa uudestaan ja uudestaan. Toimimme samalla tavalla myös työelämässä.
Teemme toistoja ja alamme noudattamaan kaavaa.
Juoksemisessa on tärkeää juosta peruslenkkien väliin pidempiä matkoja. Ylitä itsesi ja vedä itsesi äärirajoille. Mitä itsesi ylittäminen tarkoittaisi ensi tiistaina töissä? Mitä tekisit eri tavalla? Mitä uutta oppisit tai saisit aikaan?
Lue viime syksyn ajatuksia täältä ja täältä.
