Maksettua mainontaa



Lähipäivien keskustelu YouTube-videoiden katselukertojen oikeellisuudesta sai myös minut pohtimaan asioita ja ilmiöitä. Tässä muutama ajatus joka on herännyt mieleeni viimeisen kahden päivän aikana.

On puhuttu digitalisoitumisesta ja siitä että koko yhteiskunta sähköistyy. Perinteinen mainonta, jos nyt sellaista käsitettä on edes enää olemassa, on todettu kuolleeksi ja perin vanhanaikaiseksi. Miten meidän tulisi suhtautua näihin uusiin digitaalisiin mahdollisuuksiin, ja miten me kaikki voisimme hyödyntää niitä.

Ostettuja klikkauksia

Tämä on käsitteenä todella suuri. Lasken itse tähän kategoriaan myös jokaisen bannerin, sisältöyhteistyön ja hakukonemainonnan. Näissä kaikissa kolmessa on kyse siitä että asiakkaita pyritään ohjaamaan meidän domainiin tietyn aihealueen sisällön perusteella. Asiakas ei ole siis aktiivisesti etsinyt juuri meitä, mutta pyrimme samaan hänet siirtymään meidän omistamalle alueelle.

Offline maailmassa vertaisin tätä sisäänheittäjiin. Jos vertaillaan vaikka lomaparatiisissa toimivien ravintoloiden suosittuutta kävijämäärän perusteella, voidaan omia lukuja samalla tavalla vääristellä. Ohjataan aktiivisesti meitä lähellä olevia ihmisiä meidän alueelle.

On todella yleistä että bloggaajatkin ristiinpölyttävät verkostonsa blogeja. Sovitaan että käydään ristiinkommentoimassa juttuja, jolloin kommenttien määrän kasvulla luodaan mielikuvaa siitä että kyseinen blogi olisi suosittu. Näkeekö tässä kukaan mitään väärää?

Jos serkkusi perustaa leipomon, on ensimmäisten asiakkaiden joukossa varmasti teitä sukulaisia. Se, että olette liikkeen sisällä jonottamassa tuoretta leipää, luo mielikuvan että paikka olisi suositumpi kuin se oikeasti olisi.

Kampanjan vääristely

Ei ole kovinkaan harvinaista, että kun jokin verkkokampanja käynnistyy, ensimmäiset osallistujat ovat yrityksen omaa henkilökuntaa tai kampanjan tehneen mainostoimiston/digitoimiston henkilökuntaa. Sehän on ihan ymmärrettävää. Tyhjä kampanjasivu jossa ei näy yhtään osallistujaa ei tunnu kiinnostavalta. Uskallan arvailla että Hesburgerin ”suunnittele oma hampurilainen” kisassa on mukana myös Hesburgerin työntekijöiden osallistumisia. Eikä siinä ole mielestäni mitään väärää. Kuitenkin sillä tavalla on vääristely kampanja näyttämään suositummalta kuin se sillä hetkellä on.

En ole koskaan kuullut, että joku olisi kiinnittänyt huomiota siitä, että onko Applen liikkeiden edustalla uutta iPhonea jonottavien fanien joukossa maksettuja faneja. Tai vaikka jonkin artistin keikkapaikan ulkopuolella värjöttelevien fanien joukossa sellaisia ihmisiä jotka ovat vain kasvattamassa paikalla olevaa fanimassaa. Silti sekin on mahdollista, ja uskon että joku on sitäkin asiaa hyödyntänyt. Illan tv-lähetys tulee aika herkästi paikalle, jos jäähallin pihalla on fanit jonottamassa termospullojen ja makuupussien kanssa. Helppoa näkyvyyttä ja yksinkertainen asia järjestää. Ja sitä kautta luodaan asia mielenkiintoisemman oloseksi kuin se oikeasti olisi.

Aina on vääryyttä

Maailma ei ole koskaan tasapuolinen. Aina joku löytää keinon jolla hän saa digitaaliseen palveluunsa paljon kävijöitä lyhyessä ajassa. Mutta sehän on tämän ajan henki, ja siihen kaikki pyrkivät. Suosittuna oleminen tuo automaattisesti lisää uusia katsojia, lukijoita ja klikkauksia.

Onko jokainen Eppu Normaalin keikalla oleva katsoja henkeen ja vereen Eppu-fani. Tuskin on. Mutta keikalle tullaan kun tiedetään että siellä on muitakin. Jos verkossa on video jonka on moni nähnyt, käyt sen katsomassa että pystyt osallistumaan siihen liittyvään keskusteluun kahvipöydässä.

Statistiikka ja analytiikka

Keskustelussa on puhutta paljon katsojamääristä, analytiikasta, katsomisajan kestosta ja toistokerroista. Ensinnäkin, maailmassa ei ole sellaista palvelua joka ei olisi aukoton. Jos ajatellaan videota jonka kohderyhmänä on yläasteella olevia teinejä, ei todellisten katselukertojen lukumäärä ole koskaan täysin todellinen.

Yläaste näkyy verkkoon yhtenä IP-osoitteena, jolloin on vaikea tunnistaa erillisten kävijöiden todellinen lukumäärä. Toiseksi, siinä iässä on aika yleistä että yksi istuu ATK-luokassa koneella ja muut katselevat vierestä. Et pääse millään analytiikalla siihen kiinni että montako ihmistä näkee yksittäisten katselukerran.

Koska viimeksi näytit töissä jonkin videon toiselle työntekijälle? Kun videota katsoo kaksi ihmistä yhtäaikaa, montako katselukertaa video on saanut? Sinä katsoit sen siis kahteen kertaan ja kaverin kerran. Yhteensä kolme. Ja analytiikka näyttää yhtä katselukertaa.

Suosittu on oltava hyvä

Nissan Qashqai oli vuonna 2012 Suomen myydyin auto. Nissan halusi varmistaa tämän sillä, että jokainen jälleenmyyjä rekisteröi pihassa olevat näyttelyautonsa joulukuun aikana, jotta saatiin aikaan maksimimäärä sen vuoden aikana rekisteröityjä autoja. Tämän asian kertoi minulle eräs jälleenmyyjä todella avoimesti. Mutta tässähän peukaloitiin lukuja, siis lukuja jotka voivat vaikuttaa kuluttajien ostopäätökseen. Kuitenkin mielestäni mitään niin rikollista ei kuitenkaan tapahtunut. Pari-kolmekymmentä autoa on haamu-rekisteröity, mutta nekin on myytävä vuoden 2013 aikana vaikka näkyvätkin edellisen vuoden rekisteröintiluvuissa. Ei siis auta kuin hetkellisesti.

Mihinkään ei voi enää luottaa

Ei niin. Onko sinulle koskaan sanonut kodinkoneliikkeessä myyjä, että ”tämä on hyvä, itselläni on samanlainen”. Ei sillä oikeasti ollut. Sanoi vaan, että sai helpommin kaupan. Ei me voida olla niin sinisilmäisiä, että sokeasti luottaisimme jokaiseen nähtyyn statistiikkaan ja lukuun. Oma järjenkäyttö on sallittua.

Yritetään silti nyt jotenkin vaan pärjätä täällä. Jos joku menestyy, yritetään olla siitä iloisia.

 

Tällaisia ajatuksia. Kommentoi vapaasti jos siltä tuntuu. En pakota, enkä anele.

Janne Gylling


Avainsanat: brändi digistrategia digitalisoituminen Markkinointi metelimedia muutos palvelumuotoilu Sisältöstrategia Tarina verkkoläsnäolo Viestintä

2 thoughts on “Maksettua mainontaa

  1. Ehkä olen vain kyyninen paska, mutta mielestäni tässä asiassa on täysin absurdia puhua vääryydestä. Tässä on jotain samaa kuin ostaessasi kahdella eurolla Rolexin Istanbulin basaarista – tiettyjen realiteettien ymmärtäminen on kuluttajankin vastuulla.

  2. Näinhän se maailma toimii. Kaikki me halutaan vaikuttaa paremmilta/isommilta/suositummilta kuin muut, varsinkin kilpailijat. Sama asia pätee sekä siviilielämässä, työmaailmassa ja yritysten välisessä kilpailussa. Toi Nissanin Qashqai oli aika mielenkiintoinen tieto. Kyllä itsellä ainakin aivan eritavalla nousi Qashqai omaan tietoisuuteen, kun se oli kerran vuoden myydyin auto. Siihen liittyy psykologinen ilmiö, jolle psykologeilla on varmaan hieno termi, eli halutaan samaa mitä kaikki muutkin. Ala-asteella kaikilla piti olla Adidaksen kolmiraitaverkkarit, sitten East-Packin reppu, Nokian puhelin, jne. jne. Laumassa on turvallista olla ja kaikkein turvallisinta on olla samanlainen kuin kaikki muut.

    Mun mielestä suoranainen manipulointi on typerää asiakkaiden aliarviointia ja toivon, että se kolahtaa aina manipuloijan nilkkaan.

Comments are closed.