Ostopäätös syntyi mainoksesta



Käytän verkkoa todella aktiivisesti. Ostan verkkokaupoista paljon ja tykkään tilata tuotteet suoraa ovelle toimitettuna. Verkosta ostaminen on helppoa ja vaivatonta. Välillä on kuitenkin mukava käydä kiertelemässä ihan kivijalkamyymälöissä ja tehdä heräteostoksia.

Olen seurannut omaa käytöstäni nyt parin kuukauden ajan. Otanta on siis todella pieni, mutta sitäkin laadukkaampi.

Melkein kaikki, mitä olen ostanut verkosta viimeisen kahden kuukauden aikana, ovat olleet sellaisia tuotteita että tarve ostamiseen on syntynyt verkon ulkopuolella. Eli ajatus tuotteen hankkimisesta on tullut muualta kuin verkosta. Olen toki tehnyt vertailua verkossa ennen ostamista tai tilaamista, mutta se varsinainen kipinä ostamiseen on syttynyt ihan ns. perinteisen mainonnan kautta.

Löydän liian tarkasti mitä etsin

Käytän verkkoa ehkä sitten väärin. En törmää verkossa juurikaan sellaisiin asioihin joita en ole juuri etsimässä.

Verkossa tehty heräteostos on minulla huomattavasti harvinaisempaa kuin kivijalassa. Liikkeessä tuotteet ovat niin esillä että kävellessään käytävillä huomaa mielenkiintoisia asioita. Verkkokaupat ovat rakennettu ehkä liian tiukkojen kategorioiden mukaan. Selaamalla jotakin tiettyä tuoteryhmää, verkkokaupassa ei tule kurkittua ”hyllyn yli” muita tuotteita.

Voi olla että olen yksin tämän asian kanssa.

Tämä on ehkä se syy miksi käytän StumbleUpon (http://www.stumbleupon.com/home) palvelua. Se antaa minulle kohtalaisen randomilla sisältöjä verkosta ja oppii antamieni tykkäämisien perusteella ehdottamaan sisältöjä joista pidän.

Mistä oikein aloitin

Takaisin alkuperäiseen ongelmaan. Olen siis huomannut että television, lehtimainosten ja ulkomainosten etu minun kohdallani on se, että ne selkeästi ruokkivat minun ostoprosessin käynnistymistä. Paremmin siis kuin verkko. Innostun asioista enemmän lehtien kuin verkon avulla. Huolestuttavaa. Mutta olenko siis jo liian hyvä suodattamaan verkkomainontaa, vai käytänkö verkkoa vain lähinnä sellaisten asioiden etsimiseen joita jo ajattelen tarvitsevani?

Selaan verkkoa siis liian täsmällisesti. Käytän sisältöjä hakukoneiden kautta ja kulutan etsimääni sisältöä.

Toisaalta tämä todistaa, että osaltani perinteinen mainonta toimii edelleen hyvin. Lehdessä nähty läppärilaukku herätti mielenkiinnon, tuotetieto ja kommentit löytyivät verkosta ja saksalainen verkkokauppa toimitti laukun kotiovelle. Aamulehdessä nähty autoliikkeen mainos synnytti autokuumeen ja vaihdoimme auton pari viikkoa sen jälkeen. Kumpaakaan tuotetta en sillä hetkellä aktiivisesti etsinyt ja olisin pärjännyt vielä useamman kuukauden ilman kummankaan hankkimista.

Haluaisin eksyä oikein kunnolla

Mikä olisi sellainen tapa käyttää verkkoa että törmäisin enemmän kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen? Kerro omat keinosi hukkua verkkoon kommenoimalla tätä kirjoitusta. Paras ehdotus palkitaan ruhtinaallisesti.

Janne Gylling


Avainsanat: digitalisoituminen Markkinointi metelimedia Personointi Sisältöstrategia verkkokauppa verkkoläsnäolo

7 thoughts on “Ostopäätös syntyi mainoksesta

  1. JAAJUU, VOI KULLI, LUIN JUST ETTÄ TÄSTÄ VOITTAA JONKU PALKINNON, EISS, EMMÄÄ HALUA MITTÄÄ

  2. 😀 Yeah. Joo, mää oon pieni sottasuu. Sorppa.

    Mut hyvä että maistu! Fancy lähettelee muute aina kerra viikossa semmosen ”you might like this!” -emailin. Kantsii pistää pois jossei halua katella tavaroita, joita ei oo varaa ostaa/ei kehtaa.

Comments are closed.

Lisää kirjoituksia, jos innostuit edellisestä