Viestintä muuttuu avoimemmaksi



Viestintätoimistot ovat eläneet nyt useamman vuoden tällä SoMe buumilla. On myyty seminaareja täyteen ja asiakkaat ovat olleet neukkarin täydeltä hurmoksessa. Kunnellen kuinka viisaat ihmiset kertovat että heitä tarvitaan edelleen. On peloteltu verkolla. Et voi tietää mitä verkossa tapahtuu, etkä hallita sitä. Myydään omaa palvelua kuin vakuutuksia, jos vaikka joskus tapahtuu jotain pahaa, niin miten sitten reagoit. Pelottelua, arvuuttelua ja rahastusta. Kun ei ideat riitä suunnitteluun, eikä taidot toteuttamiseen, niin esitetään fiksua ja otetaan rahat pois.

Olipas se vähän rumasti yleistetty. Mutta totuuden siemen piilee jossain välimaastossa.

Mihin nykyaikana tarvitaan viestintätoimistoja? Muistan istuneeni palaverissa, jossa viestintätoimiston edustaja hehkutti kontaktiverkostoaan. Hän tiesi keneen tuli olla yhteydessä, ja kuka voisi innostua aiheesta. Paksu kirja täynnä ihmisiä ja heidän yhteystietojaan.

Verkostot siirtyivät kaikkien nähtäville nettiin. LinkedIn avaa tuhansien ihmisten tiedot käytettäväksi. Voit kontaktoida Twitterin kautta kenet tahansa, koska tahansa.

Mitä lisäarvoa siis viestintätoimisto voi nykyaikana tarjota? Asiakaslehden kirjoittaminen on toimituksellista työtä. Tiedotteen rooli on muuttunut ja saat asiasi läpi 140 merkin avulla nopeammin kuin koskaan. Sanoma- ja aikakausilehtien kulta-aika on ohi. Mihin tarvitsemme ulkopuolista viestinnällistä apua? Kuka enää uskoo ulkopuolista tahoa joka kirjoittaa maksua vastaan toisesta yrityksestä? Onko sellainen sisältö jo lähtökohtaisesti arveluttavaa?

Markkinointi on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana täysin. Koko ala on kokenut historian suurimman muutoksen. Mutta sama on tapahtunut viestintätoimistoille. Moni viestintätoimisto näkee verkon kanavina. On Facebook, Twitter, Pinterest ja tuhat muuta. Kanavakohtainen viestintä myydään ulkoistettuna palveluna. Anna minä hoidan teidän Facebook tiliänne, kuuluu ääni neukkarissa. Tiedoksi, keinotekoinen ja irtonainen twiittailu ei luo dialogia sinun ja asiakkaittesi välille.

Olen peräänkuuluttanut läpinäkyvyyttä. Vain aito ja rehellinen tekeminen tuottaa tuloksia. Feikattu mainosvideo Nokian pureview ominaisuuksista ei kanna kauas. Maailma paljastaa sinut, ellet tee sitä itse.

Haluamme kuulla ihmisistä. Aidoista ihmisistä. Microsoftin henkilökunnan omat blogit ovat tuhat kertaa mielenkiintoisempia kuin päälleliimattu viestintä. Pitää olla rehellinen. Saa olla kirjoitusvirheitä. Ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Avoin viestintä lähtee ihmisistä itsestään. Jos ihmisillä ei ole aikaa viestiä, ei ratkaisuna ole sen ulkoistaminen. Kukaan ei kerro mielipiteitäsi rehellisemmin kuin sinä itse. Ei meidän jokaisen tarvitse olla loistavia kirjoittajia. Jos sanottavaa riittää, niin anna tulla vaan.

Ehkä tulevaisuuden viestintätoimisto tarjoaa brändikonsultteja käyttöömme. Enemmän suuria linjoja ja yläpilveä. Sparrausta ja haastamista. Ei niinkään puolesta tekemistä, vaan ohjaamista.

Janne Gylling


Avainsanat: brändi palvelumuotoilu Sisältö Sisältöstrategia Tarina verkkoläsnäolo Viestintä

8 thoughts on “Viestintä muuttuu avoimemmaksi

  1. Kuka siellä yrityksissä ehtii/haluaa asiakaslehtiä tms. kirjoitella? Ellei siihen palkata varta vasten ihmistä. Esimerkkinä apteekkiketjun asiakaslehti, johon juuri väännän melko tieteellisiäkin juttuja esim. vitamiineista ja veritulpista. Kassahenkilöt? Proviisorit? Apteekkarit? Kuka kirjoittaa?

  2. Jos sisältöjä ei toteuteta ammattimaisesti, seuraa onneton paluu 90-luvulle. Sillä erotuksella, että nyt kakku on kaunis ynnä korea ja palvelukin toimii, mutta viesti ei silti mene yhtään paremmin perille. Web on jo muutenkin täynnä epämääräisiä sisältöjä ties kenen toimesta. Ja miksi pitäisi luottaa yhtään enempää firmojen omiin teksteihin, kuin viestintätoimiston tekemisiin? Eikä ainakaan minulle mene läpi työntekijöiden omat tilitykset tai kehut, vielä vähemmän kieliopillisesti epämääräisinä. Parasta on avoin ja konsultoiva tiedonjako, ammattimaisesti toteutettuna. Toimiva viestintä on oma tieteenlajinsa, jota ei vain voi yhtäkkiä alkaa tekemään itse. Nykyajan tekniikoilla vahinko on sitä suurempi. Teknologia ei tee kenestäkään luovaa, mutta antaa huimat mahdollisuudet mokata kunnolla. Markkinointi on yhä kokonaisuus, jonka jokainen osa-alue vaatii osaajansa.

  3. Moikka Ninna! Kuten kirjoitin ”Mitä lisäarvoa siis viestintätoimisto voi nykyaikana tarjota? Asiakaslehden kirjoittaminen on toimituksellista työtä.” Eli peräänkuulutan vietintätoimistojen muutosta. Kaikki ovat jo naureskelleet vanhoille dinosaurus mainostoimistoille jotka eivät pysy muutoksen mukana. Miten viestintätoimistot vastaavat tähän muutokseen? Perinteiset kanavat, tavat ja toimenpiteet hukkuvat massaan. Missä on ketteryys, nokkeluus ja muutoksen tavoittelu? Viestintäkenttä muuttuu, mutta muuttuuko toimistot vai onko kohta nähtävissä toimialan hiipuminen?

  4. Moi Martti! Mielestäni viestinnän tarpeet muuttuvat. Kun koko pelikenttä muuttuu, on yritysten mahdollista toimia entistä enemmän open-kitchen kulttuurissa. Hyvänä esimerkkinä vaikka yritysten työntekijäiden blogit, jotka avaavat toimintaa paremmin ja rehellisemmin kuin yksikään ulkopuolisen kirjoittama tiedote.

    Microsoftin Windows 8 blogi – http://blogs.msdn.com/b/b8/

    Miten siis viestintätoimistot voisivat jatkossa tarjota parempaa lisäarvoa kuin nyt? Oikolukua ja kielioppivirheiden korjaamista varten niiden olemassaolo on turhaa. Missä menee siis hyvän toimittajan ja hyvän viestintäkonsultin ero jatkossa.

  5. Huomenta ja kiitokset Janne vastauksestasi. Ammattikirjoittajan lisäarvo tulee aina olemaan siinä, että hän osaa viestiä asiat oikein, tehokkaasti ja parhaillaan sellaisesta näkökulmasta, jota asiakas ei olisi itse edes keksinyt. Tätä ei korvaa teknologia, eikä edes palvelu. Hyvä viestintästrategia on, kuten sanottu, oma tieteenlajinsa, jonka toteutuksen harva taitaa.

  6. Moi! Kaipaan juuri tuota strategista näkökulmaa. Kokonaisnäkemystä liiketoiminnasta ja sparraamista, jotta myös yrityksen omat voimavarat saadaan käyttöön. Organisaatiot tuottavat tuhansia dokumentteja päivässä, joihin he syöttävät kaiken osaamisensa ja ammattitaitonsa. Näitä tulisi käyttää ja jakaa oikein. Ei toimittaja pysty kirjoittamaan niin syvällisesti tietyistä teknisistä aiheista tai käymään dialogia asiakkaan kanssa. Avoin viestintäkulttuuri ja aito dialogi. Sen lisäksi on varmasti tarpeita, joissa asioita tulee pystyä kirjoittamaan sellaiseen muotoon että jokainen ymmärtää. Mutta ”vähän kaikille” tarkoittaa usein ”en kenellekkään tarpeeksi”.

    Uskon että ulkopuolisten käyttö vähenee. Kirjoittajan tulee olla osa organisaatiota, jolloin hän elää ja hengittää yrityksen asiaa. Viestinnän reagointinopeus tulisi olla isoissa organisaatioissa alle tunti. Kvartaalitalous muuttuikin viideksitoista minutiksi.

  7. Moi, ja kiitos vastauksesta. Tartuin vain osaan kirjoituksestasi, olen osittain samaa mieltä. Olen esimerkiksi samaa mieltä siitä, että viestintätoimistot voisivat keksiä jotain uutta, ja kohderyhmiä voisi vähän katsoa myös. Mukavan idealistinen on tuo Gyllingin Janne 🙂 mutta käytännön kehittyminen tuollaisiin muutoksiin on hidasta ja kokonaan toinen juttu. En edelleenkään usko, että yrityksistä löytyisi resursseja tai edes kirjoitustaitoa kirjoittaa itse, edes lyhyesti. Tähän apteekkikeissiin palatakseni – henkilökunnan tietotaito ei edes riittäisi kirjoittamaan esim. niistä veritulpista. Aihetta varten haastattelin ylilääkäriä. Jos taas kyseinen ylilääkäri jostain syystä löytäisi aikaa ja halua kirjoittaa itse, siitä ei tavallinen pulliainen ymmärtäisi mitään. Oli teksti sitten lehdessä tai netissä. Olen myös nähnyt aika paljon yritysten itse kirjoittamia lehdistötiedotteita. Auts. Ovat kohtalaisia, jos firmasta löytyy viestintäosasto, eivät oikein muuten. Epäilen myös, että tiettyjen alojen väki osaisi ilmaista vahvuutensa selkokielellä uusasiakashankintaa varten. Mutta ehkäpä tässä onkin sauma rahanteolle: käyt opettamassa yrityksille uuden tavan viestiä ilman ulkopuolisia. Jos toivomasi muutokset tapahtuvat, olen siinä kohtaa varmaankin jo eläkkeellä (mulla on ikäkriisi) kauhistelemassa kadonnutta suomen kielen taitoa.

    1. Moikka taas. ”En edelleenkään usko, että yrityksistä löytyisi resursseja tai edes kirjoitustaitoa kirjoittaa itse, edes lyhyesti.” Väitänkin että viestinnälliet tarpeet muuttuvat jatkossa niin että nämä resurssit palkataan omalla listalle, jotta he ovat käytettävissä aina ja heti kun tarvitaan. Ja toisaalta, tarve on isommissa yrityksissä niin jatkuva, jos he vain ymmärtäisivät digitalisoitumisen mahdollisuudet, että töitähän teillä riittää vaikka kuinka. En ole maalailemassa toimialan poistumista, vaan nopeampaa reagointia ympärillä tapahtuvaan muutokseen.

      Uskon myös siihen että jatkossa asioista ei tule kirjoittaa vain kerran. Yksi julkaisu lehdessä ei riitä. Lopullinen teksti ei palvele riittävästi ketään, jolloin sisältöä tulisi tuottaa enemmän ja useammalle kohderyhmälle suunnattuna.

Comments are closed.